Suomen neurotieteiden tutkimus ja siihen liittyvä tuotekehitys ovat korkealaatuisia ja noudattavat kansainvälisiä huippustandardeja; siksi osaaminen on erittäin arvostettua.
Yksi suomalaisen neurotieteen menestystarinan keskeisistä tekijöistä on ollut kansalaisten vapaaehtoinen osallistuminen lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseen joko lahjoittamalla näytteitä tai osallistumalla kliinisiin tutkimuksiin. Tämä on mahdollistanut uusien hoitomuotojen kehittämisen. Tavoitteena on kehittää entistä kohdennetumpia hoitoja erilaisiin neurologisiin sairauksiin. Yksilöllinen hoito ja uudet hoitomuodot tarjoavat parempia terapeuttisia mahdollisuuksia ja parantavat terveydenhuollon laatua.
Suomalainen neurotieteen tutkimus ja tuotekehitys ovat kansainvälisesti tunnettuja korkeasta laadustaan ja standardeistaan, minkä ansiosta suomalainen osaaminen nauttii suurta arvostusta maailmanlaajuisesti. Neurologisten ja psykiatristen sairauksien osalta on edelleen suuri täyttämätön tarve uusille kohdennetuille, tautia muuntaville ja oireita lievittäville hoidoille sekä diagnostiikkamenetelmille.
Kliiniset tutkimukset
Suomessa tehdään runsaasti korkealaatuista aivotutkimusta. Kansallisen neurokeskuksen tavoitteena on edistää neurotieteen innovaatiotoimintaa, tiivistää kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, tuoda tutkimus näkyväksi ja helpottaa tutkimusten potilasrekrytointia.
Sivulta löydät aktiivisessa rekrytointivaiheessa olevien kliinisten tutkimusten yhteystietoja tutkimuspotilaille. Otathan yhteyttä, mikäli toivot oman tutkimuksesi lisättäväksi listalle.
Potilaita rekrytoivat tutkimukset
NCT06309966
Vaiheen 2/3 satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumelääkekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa arvioidaan BHV-7000:n tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavilla tutkittavilla.
Tutkimusorganisaatio / yksikkö ja päätutkija:
Helsinki HUS: Reina Roivainen
Kuopio KYS: Reetta Kälviäinen
Tampere TAYS: Jukka Peltola
Yhteystiedot eri tutkimusyksiköihin:
Helsinki HUS: Reina Roivainen, email: reina.roivainen@hus.fi, puh: +358406895336
Tutkimuksessa selvitetään perinnöllisten otsa-ohimolohkorappeumien taudinkulkua ja kehitetään uusia biomarkkereita taudin diagnostiikkaan ja seurantaan.
Saatat soveltua tutkimukseen, jos
olet yli 18-vuotias
sinulla on todettu perinnöllinen geenivirheen aiheuttama otsa-ohimolohkorappeuma
olet 1. asteen sukulainen, jonka omaisella on todettu perinnöllinen otsa-ohimolohkorappeuma
et ole raskaana
Tutkimukseen osallistuminen:
Tutkimukseen osallistuminen kestää yksi-kaksi päivää, lisäksi teistä kerätään tietoja vuosittaisella kontrollikäynnillä. Tutkimus kestää yhteensä 10 vuoden ajan. Tutkimuskäynnit ovat maksuttomia.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: LT, dosentti Johanna Krüger, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto
Mikäli haluat osallistua tutkimukseen tai lisätietoa tutkimuksesta, ota yhteys tutkimusyksikköön:
Tutkimusyksikkö Oulu: Oulun yliopistollinen sairaala
Päätutkija: LT, dosentti Johanna Krüger
Ota yhteyttä: Tutkimushoitaja Pirkko Holappa, pirkko.holappa@oulu.fi, puh: 040 506 2344
Tutkimusyksikkö Kuopio: Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
Päätutkija: dosentti Eino Solje
Ota yhteyttä: Tutkimushoitaja Jenni Niinimäki, jenni.niinimaki@uef.fi, puh: 050 344 3867
Vaiheen 3, monikeskustutkimus, jossa tutkitaan rimegepantin tehoa ja turvallisuutta lumelääkkeeseen verrattuna kroonisen migreenin ennaltaehkäisevänä hoitona 12–17-vuotiaille nuorille.
Tähän tutkimukseen otetaan mukaan nuoria, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
ikä 12-17 vuotta
krooninen migreeni joka on jatkunut vähintään 6 kuukauden ajan
migreenikohtauksia yleensä vähintään 8 päivänä kuukudessa
migreenikohtaukset kestävät hoitamattomina keskimäärin 4-72 tunnin ajan.
Mikäli sinä tai lapsesi/huollettavasi haluaa osallistua tutkimukseen tai haluat lisätietoa tutkimuksesta, ota yhteys sinua lähinnä olevaan tutkimusyksikköön:
Kuopion yliopistollinen sairaala, Lastenneurologian yksikkö
Kansallinen Neurokeskus tekee yhteistyötä Suomen Aivot ry:n kanssa käynnistääkseen Suomen aivoterveysstrategian, jonka tavoitteena on hyvä aivoterveys koko elinkaaren ajan. Aivoterveys vaikuttaa kaikkeen – muistiin, oppimiseen, mielialaan, työkykyyn sekä elämänlaatuun. Kun pidämme huolta aivoistamme, pidämme huolta itsestämme sekä yhteiskunnastamme.
Aivoterveysstrategia koskee kaikkia kansalaisia. Hyvinvoivat aivot tukevat arjen toimintakykyä, oppimista ja mielialaa. Kun aivosairauksia ennaltaehkäistään ja aivoterveyttä edistetään, jokaisella on paremmat mahdollisuudet elää täysipainoista elämää. Strategia ohjaa yhteiskuntaa luomaan tasapuolisesti kaikille kansalaisille olosuhteet, joissa aivoterveyttä edistävät valinnat ovat helpompia ja tieto aivoterveydestä on kaikille saavutettavaa.
Mitä voit itse tehdä ylläpitääksesi aivoterveyttä?
Liiku säännöllisesti. Liikunta parantaa verenkiertoa ja auttaa aivoja pysymään vireinä.
Syö monipuolisesti. Aivot tarvitsevat ravinteita.
Nuku riittävästi. Riittävä uni auttaa oppimaan, keskittymään ja palautumaan.
Pidä yllä sosiaalisia suhteita. Yhteys toisiin vahvistaa aivojen toimintaa ja ehkäisee yksinäisyyttä.
Haasta aivoja oppimalla uutta. Jokainen uusi kokemus vahvistaa hermoverkkoja.