Syöpänäytekeräys kehittyy tutkimuksen ja potilaiden parhaaksi
Tällä hetkellä joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Väestön ikääntyessä suomalaisten syöpätaakka kasvaa vielä huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä tekee syövän hoidosta yhden terveydenhuollon suurimmista haasteista.
Yksilöllinen lääketiede on tärkeä osa ratkaisua: se uudistaa hoitomalleja ja tuo hoidon lähemmäs potilaan tarpeita. Sen toteutuminen edellyttää muutakin kuin huipputeknologiaa – tarvitaan laadukkaita näytteitä, yhteisiä, harmonisoituja prosesseja ja tiivistä yhteistyötä.
Näitä kehittää osaltaan Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Osaamiskeskittymät kehittämässä kansallista yksilöllisen lääketieteen ohjelmaa -hanke (erityisesti osahanke 3). Kyseessä on Kansallisen neurokeskuksen, Kansallisen syöpäkeskus FICANin, Auria Biopankin, Borealis Biopankin, Helsingin Biopankin, Itä-Suomen Biopankin, Keski-Suomen Biopankin ja Tampereen Biopankin välinen yhteishanke, jossa vahvistetaan osallistujien yhteistyötä sekä roolia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Hankkeessa edistetään osaamiskeskittymien ja biopankkien yhteistyönä myös yksilöllisen lääketieteen hyödyntämistä terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Tavoitteena yhtenäiset käytännöt näytteiden keräämiselle
Osahanke 3:ssa ovat mukana sairaalabiopankit, alueelliset syöpäkeskukset ja osa neurokeskuksista. Sen tavoitteena on luoda koko maahan yhtenäiset käytännöt syövän tuorekudosnäytteiden ja verinäytteiden (nestebiopsioiden) laadukkaalle keräämiselle ja sitä kautta vaikuttavammalle tutkimukselle ja potilashoidolle.
Työssä hyödynnetään aiempia kokemuksia ja malleja näytekeräyksistä ja prosesseista, joita on kehitetty eri biopankeissa ja osaamiskeskuksissa. Samalla pyritään tehostamaan keräyksiä ja luomaan parempia mahdollisuuksia syövänhoitoa edistävälle tutkimukselle.
Osahankkeen työ lähti vauhdikkaasti ja hyvin käyntiin keväällä 2025. Hankesuunnitelman mukaisesti tehtävänä oli selvittää syöpäkeräyksiin liittyvien näytekeräysten (ml. syöpätuorekudos ja verinäytteet) nykytila ja prosessit, mahdolliset haasteet, pullonkaulat ja kehittämiskohteet.
Yhteistyönä valmisteltiin sairaalabiopankkien ja muiden prosesseista vastaavien tahojen vastattavaksi kattava kysely, jonka tulosten perusteella tullaan luomaan suositus tuorekudos- ja verinäytekeräyksistä sekä niihin liittyvistä prosesseista. Suositus linjaa yhteisiä toimintatapoja ja tunnistaa kohdat, joissa tarvitaan kehitystoimia tai muutoksia, tai joissa on eroja biopankkien välillä.
Näytekeräyksen tehostaminen ei ole pelkkä tekninen tai laadullinen kysymys – se edellyttää myös riittäviä resursseja, kuten asiantuntevaa, koulutettua henkilöstöä ja riittävää rahoitusta. Erityisesti rahoituksen haasteet voivat luoda esteitä keräyksen tehostamiselle, mutta tämäkin pyritään ottamaan valmiissa suosituksessa huomioon.
Harvinaisten syöpien näytekeräys sai hyvän alun
Yhtenä konkreettisena hanketavoitteena oli myös pilotoida harvinaisten syöpien näytekeräystä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Erinomaisen paikallisen asiantuntijayhteistyön avulla harvinaisten syöpien pehmytkudossarkoomanäytekeräys saatiin käynnistettyä heinä-elokuun vaihteessa 2025. Aiheesta julkaistiin uutinen, jonka voi lukea pirha.fi-sivuilta: Tampereen Biopankki aloitti tuorekudosnäytekeräyksen sarkoomapotilailta – tavoitteena luoda kansallinen malli – pirha.fi.
Vuoden 2025 loppuun mennessä saatiin kerättyä yli kymmenen potilaan näytteet. Keräystä valmisteltiin Sisä-Suomen syöpäkeskuksen (FICAN Mid), Taysin ja ko. erikoisalan kliinikoiden ja hoitohenkilökunnan sekä patologian alan asiantuntijoiden yhteistyönä.
Työssä mukailtiin Helsingissä käynnissä olevaa vastaavaa keräystä ja tutkimusta paikalliset tarpeet huomioiden. Tampereen Biopankkiin kerättävät harvinaislaatuiset näytteet luovutetaan myöhemmin iCAN Rare-tutkimushankkeelle biopankkiprosessin mukaisesti.
Harmonisoinnista on hyötyä – katse tulevaisuuteen
Kun syöpänäytekeräys on yhtenäistä ja kattavaa, tutkimus voi edetä nopeammin ja laadukkaammin sekä tuottaa tuloksia, jotka näkyvät potilaan hoidossa. Näyteaineistojen avulla voidaan jo nykyisellään tietyissä tilanteissa tunnistaa kasvaimen ominaisuudet ja valita hoito, joka todennäköisimmin tehoaa. Tai aineiston perusteella voidaan palauttaa muuta terveydelle merkityksellistä tietoa biopankkinäytteenantajalle.
Prosessien yhtenäisyys on tärkeää yhdenvertaisille hoito- ja tutkimusmahdollisuuksille eri puolilla Suomea. Hyödyt ulottuvat myös laajemmalle: tutkijat saavat arvokasta dataa, yritykset voivat kehittää uusia lääkkeitä ja parhaimmillaan Suomi vahvistaa asemaansa kansainvälisenä edelläkävijänä.
Onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta, osaajien koulutusta ja tiivistä yhteistyötä sairaaloiden, biopankkien ja tutkimusverkostojen välillä. Vuoden 2025 lopulla valmistuneen kansallisen syöpästrategian (Kansallinen syöpästrategia – FICAN) mukaan Suomi voi nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi niin syövän ehkäisyssä, hoidossa kuin tutkimuksessakin – ja tämä hanke osaltaan vie meitä askeleen lähemmäs tavoitteita.
Kirjoittajat:
Sanna Siltanen; palvelupäällikkö, biopankin johtaja, Tampereen Biopankki, Pirkanmaan hyvinvointialue. OH3 vastuuhenkilö
Niina Sallinen, tutkimushoitaja, Tampereen Biopankki, Pirkanmaan hyvinvointialue
Niina Korkeala, tutkimuskoordinaattori, Tampereen Biopankki, Pirkanmaan hyvinvointialue