Biopankkinäytteiden harmonisointi mahdollistaa vaikuttavamman neurotutkimuksen
Aivoperäiset näytteet ovat kallisarvoisia ja ainutlaatuisia tutkimukselle. Tällä hetkellä biopankit keräävät erityyppisiä kudosnäytteitä, kuten esim. aivo-selkäydinnestettä, aivokudosta, lihaskoepaloja, joita voidaan hyödyntää neurologisten ja aivolihassairauksien tutkimuksessa. Osahankkeemme tavoitteena on kasvattaa ja yhtenäistää näytteiden keräystä kansallisesti, jotta voidaan tarjota tutkimusten tarpeisiin yhä kattavampia ja laadullisesti yhtenäisempiä kokoelmia. Nykykäytännön mukaisesti, biopankkien näytekeräyksessä on eroavaisuuksia, jolloin niiden yhdistäminen laajemmiksi tutkimusaineistoiksi on haasteellista. Toisaalta tutkijat eivät ole täysin tietoisia biopankeista saatavista näytteistä ja kuinka niitä voidaan hyödyntää tutkimuksessa. Osahankkeen toisena päätavoitteena onkin lisätä tietoisuutta näytekokoelmista ja niiden mahdollisuuksista tutkijoiden, sekä näytekeräyksistä eri yliopistosairaaloissa vastaavien kliinikoiden, keskuudessa.
Osahankkeessa olemme aluksi selvittäneet aivoselkäydinneste- eli likvor-näytekeräyksen nykytilaa eri biopankeissa. Näytteitä kerättiin osahankkeen käynnistyessä jo Auria, Borealis, Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen biopankeissa, jolloin kerättyjen näytteiden lukumäärä oli yhteensä noin 3900. Keski-Suomen biopankissa likvor-näytekeräys aloitettiin syyskuussa 2025. Parhaillaan työryhmämme yhtenäistää näytteiden keräykseen liittyviä käytänteitä ja prosesseja ottaen huomioon havaitut ja koetut haasteet.
Seuraavaksi kartoitamme muiden neuraalisten näytetyyppien nykytilannetta ja mahdollisia haasteita eri biopankeissa. Tämän jatkokyselyn perusteella määritetään tarve muidenkin näytetyyppien yhtenäisille keräysprotokollille ja niiden kehittämiselle tulevaisuudessa. Osahankkeen päättyessä, syksyllä 2026, järjestämme koulutustilaisuuden eri toimijoille, jossa käydään läpi osahankkeemme tulokset, eli suositukset neuraalisten näytteiden keräyksen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi. Tavoitteenamme on, että yhdessä luomamme yhtenäiset prosessit integroidaan kansallisesti osaksi yliopistosairaaloiden/neurokeskusten rutiineja, jolloin voidaan varmistaa näytteiden laatu ja yhtenäiset käsittelytavat niitä vastaanottavissa ja käsittelevissä biopankeissa.
Tänä vuonna olemme lähestyneet neuroalan tutkijoita kyselyn muodossa, jossa kartoitimme biopankkinäytteiden aiempaa hyödyntämistä, sekä mahdollista käyttöä tulevaisuudessa. Sen lisäksi selvitimme tutkijoiden kiinnostusta tutkimusnäytteiden tallentamiseen biopankkiin. Kyselyn perusteella tutkijoilla oli kiinnostusta biopankkinäytteitä kohtaan, mutta he kokivat tarvitsevansa lisätietoa niiden hyödyntämiseksi tutkimuksessa. Sen vuoksi järjestämme tutkijoille, biopankeille ja kliinikoille suunnatun webinaarin torstaina 12.2.2026 klo 14-16 jonka tavoitteena on välittää tietoa Suomen biopankeissa olevista näytekokoelmista, joita neuroalan tutkijat voisivat hyödyntää omassa tutkimuksessaan. Tapahtumassa tullaan myös käymään läpi, miten käytännössä tutkijat saavat näytteet biopankista tutkimusprojektiinsa ja mitä tietoa näytteiden mukana on mahdollista saada. Webinaarin toisessa osassa tutkijat kertovat esimerkkejä tutkimusprojekteista, joissa he ovat jo hyödyntäneet biopankin näytteitä. Tapahtuman päätteeksi varataan reilusti aikaa kysymyksille ja vastauksille. Puhujiksi ovat tässä vaiheessa lupautuneet Neurokeskuksen koordinaattori Juulia Taavitsainen, FINBB:n tutkimus- ja palvelujohtaja Johanna Mäkelä ja neurokirurgian professori Ville Leinonen, Itä-Suomen yliopisto.
Suomessa arvostetaan tiedettä ja tutkimusta, toisaalta tiede arvostaa ja kunnioittaa potilasta. Viimeaikaiset tutkimustulokset solumallien avulla ovat selkeästi tuoneet esille potilaskohtaiset erot tautimekanismien ja lääkeaineiden vaikutuksesta korostaen yksilöllisen lääketieteen merkitystä. Nyt on tärkeää tuoda tutkijoiden tietoisuuteen Suomen biopankkien kattavat ja korkeatasoiset näytekokoelmat sekä mahdollistaa niiden hyödyntäminen entistä tehokkaammin yksilöllisten hoitomuotojen kehittämiseksi.
Kirjoittaja Osaamiskeskittymät kehittämässä kansallista yksilöllisen lääketieteen ohjelmaa -osahankkeen vastuuhenkilö, Reetta Hinttala, lääketieteellisen molekyylibiologian professori, FT, Lääketieteellinen tiedekunta; Transgeeni- ja kudosanalysointiyksikön koordinaattori, Biocenter Oulu, Oulun yliopisto. ”Tutkin lapsuusiällä alkavien vaikeiden neurologisten tautien taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Tavoitteenani on löytää uusia tekijöitä etenevien, hermosoluja rappeuttavien tautien taustalta, joihin ei ole parannuskeinoja tällä hetkellä. Biopankkinäytteet tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa perustutkimuksessa eri malleilla saatuja havaintoja ja löydöksiä potilasaineistoissa. Biopankkinäytteet tarjoavat myös mahdollisuuden taudin syntyyn ja kulkuun liittyvien merkkiaineiden löytämiseen joiden perinpohjaista tutkimusta voimme jatkaa tarkemmin tutkimuslaboratoriossa.”